Yritetäänpäs uurestaan... Tuolloin aikoonansa villasukkatehtailu sujui oikein hyvin, murut saivat sukkansa jokainen. Huivi on yhä vaan edelleen kesken... Jospa sen saisi tänä keväänä viimeisteltyä? Koossa siis on jo ja lähes kaikki langanpätkät pääteltykin (muistaakseni... hmh). Ainahan sitä voi ainaki yrittää?
Mutta jotain muuta olen sentään saanut valmiiksikin. Sukat pikku murujen äidille - ne on tosin kuvaamatta. Pipon ja kaulurin Novitan Crystalista - kuvaamatta nekin. Sukat seiskaveikasta ihan ittelle. Ne on kuvattukin:
Novitan syksy 2010 -lehdestä pitsisukat omin muutoksin: 3 pitsikuvion sijaan 5 (ja en, en lukenut ohjetta huolimattomasti... :-) Toimii näinkin, ja on tosi mukavat jalassa. Lankaa meni kokonaisuudessaan huikeat 72 grammaa.
Sen lisäksi olen saanut aikaan jopa huivin itselle: langanpudotushuivi (Christine Vogelin Drop Stitch Scarf) Novitan Puro Batikista. 179 grammaa lankaa. Koekäyttö vielä edessä - kunhan pääsen toppatakista eroon (pian!). Tämmöinen siitä siis tuli. Murujen äiti tilaili vähän samanlaista itselleen, tuubimuodossa... johon tääkin saattaa vielä päätyä. :-)
Näiden lisäksi on melkein valmiina tulevalle kummilapselle villapaita ja myssy, sekä kesken pitsihuivi itselle ja äidille. Omaani teen aina välissä, äidin oman haluaisin valmiiksi äitienpäiväksi luonnollisestikin. Ainut ongelma on vain se, että tällä hetkellä ei kädet tunnu tykkäävän neulomisesta yhtään, olkapäät/käsivarret kipeytyvät. Hieroja vois olla kova sana... Harmittaa kovaa, koska muuten olisi kova tekemisen hinku...
Lillimus